Yrittäjien Kasva Suomi -kiertueen terveiset: Työtä tarvitaan lisää

Suomen Yrittäjien Kasva Suomi -kiertueen viisi keskeisintä yrittäjien viestiä tulevalle eduskunnalle nivoutuvat työllisyyteen ja yrittäjän tasapainotteluun töiden määrästä.


Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen, Helsingin Yrittäjien puheenjohtaja Mari Laaksonen ja Helsingin Yrittäjien toimitusjohtaja Tiina Oksala jakoivat Kasva Suomi -kiertueen päätteeksi Helsingissä leipää. Niitä meni tuhat. Kuva: Jaana Tihtonen

Suomen Yrittäjät ja sen 20 aluejärjestöä toteuttivat koko maan kattavan Kasva Suomi -kiertueen helmi-maaliskuussa.

– Kohtasimme yrittäjiä ja kansanedustajaehdokkaita 43 paikkakunnalla kaikissa maakunnissa yritys- ja oppilaitosvierailuilla sekä vaalikeskusteluissa. Tapasimme suuren yrittäjäjoukon kanssa yli sadassa tapahtumassa yli 350 kansanedustajaehdokasta, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen kertoo kiertueesta.

Kenttäjohtaja Mari Kokko kertoo, että osallistujien viesti oli selkeä: Suomi tarvitsee lisää työtä ja kasvua.

– Eduskuntavaaliehdokkaat näkivät yli puoluerajojen, että työllisyysasteen nostaminen on ensi vaalikauden yksi keskeisimmistä asioista. Työ ja kasvu luovat hyvinvointia koko Suomeen.

Yrittäjien viisi viestiä tuleville päättäjille

– Kokosimme kiertueella kohdattujen yrittäjien terveiset tulevalle eduskunnalle. Nämä toimet tukevat yritysten työllistämistä ja kasvua, jotta työllisyysastetta saadaan nostettua, Kokko sanoo.

– Yrittäjien viestien punainen lanka oli, että yrittäjän arki on jatkuvaa tasapainottelua siitä, onko töitä liian vähän vai paljon. Tähän liittyy kiinteästi osaavan työvoiman saatavuus, työpaikoilla sopimisen joustavuus, yrittäjien jaksaminen, toimeentulo sekä perhevapaat.

1. Työpaikat ja potentiaaliset työntekijät kohtaamaan

Työvoiman saatavuus on haaste kautta Suomen eri toimialoilla. Tarvitaan toimia, että erityisesti nuoret ja työpaikat kohtaavat. Erityisesti ammatillinen koulutus tarvitsee riittävät resurssit, jotta voi tukea ja ohjata työpaikoilla oppimista.

2. Yritysverotuksen tuettava yrittäjän riskinottoa

Valtaosa yrittäjistä on yksinyrittäjiä. Alle 10 työllistäviä mikroyrityksiä on yrityksistä 93 prosenttia. Siksi on tärkeää kannustaa pienyrittäjiä kasvuun nostamalla alv:n alarajaa liukuva alarajahuojennus säilyttäen ja säilyttää yrittäjävähennys, josta hyötyvät erityisesti pienet henkilöyrittäjät.

Listaamattomien yhtiöiden osinkoverotuksessa tulee huomioida, että yrittäjäriski on erilainen yrittäjällä ja listattuun yhtiöön sijoittavalla. Jos osinkoverotusta kiristetään, se syö väistämättä yrittäjän kannustumia kasvattaa yritystään, ja se ei ole kenenkään etu.

3. Työpaikoilla sopiminen on yhteinen asia

Työn tarve ja työntekijöiden määrä elävät kysynnän mukaan. Tarvitaan paljon nykyistä enemmän joustomahdollisuuksia esimerkiksi työajoista sopimiseen työpaikoilla työnantajan ja työntekijöiden välillä. Paikallinen sopiminen pitää mahdollistaa kaikissa yrityksissä ja lopettaa järjestäytymättömien yritysten syrjintä.

4. Omistajanvaihdoksia tarvitaan lisää

Yrittäjätkin ikääntyvät. Suomessa on noin 73 000 yli 55-vuotiasta yrittäjää, joiden yrityksissä työskentelee yli 200 000 työntekijää. Omistajanvaihdoksia on edistettävä, jotta yksikään kehityskelpoinen yritys ei häviä omistajan eläköityessä. Usein uusi omistaja löytyy yrittäjäperheen ulkopuolelta, mikä pitää huomioida myös verotuksessa.

5. Yrittäjä tarvitsee kunnon sosiaaliturvan

Yrittäjä on itse liiketoimintansa vahvin tai heikoin lenkki. Jos yrittäjä voi huonosti, myös yritys on usein vaikeuksissa. Yrittäjyyden olosuhteilla ja asenteella yrittäjyyttä kohtaan on vaikutuksia. Yrittäjien roolia ja merkitystä työn ja hyvinvoinnin tekijöinä tulee vahvistaa.

Erityisen tärkeää on luoda perhevapaajärjestelmä, että yrittäjä-äiditkin voivat pitää kunnolla perhevapaita ja yrittäjät uskaltavat työllistää nykyistä enemmän nuoria naisia. Tällä hetkellä työntekijöiden perhevapaista aiheutuu erityisesti naisvaltaisilla aloilla kohtuuttomia kustannuksia yrittäjille.