Ylijohtaja Leena Mörttinen: Mistä välineet hallitsemattoman velkaantumisen estämiseen?

Kotitalouksien velkaantumiseen kannattaa puuttua ennen kuin korot lähtevät nousuun. Haasteita tuovat muun muassa suuret taloyhtiölainat ja uudentyyppiset lainoittajat.

Suomalaiset kotitaloudet velkaantuvat. Velka suhteessa käytettävissä olevaan tuloon nousi ennätykselliselle tasolle 128 prosenttiin viime vuoden lopussa. Vaikka sittemmin taso on hieman laskenut, huoli velkaantumisesta ei ole poistunut. Maksuhäiriöisten henkilöiden määrä kasvaa edelleen.

Suoraan kotitalouksille myönnettyjen luottojen lisäksi velkaantuminen on viime vuosina kasvanut välillisesti taloyhtiölainojen kautta. Suuret yhtiölainat ovat merkittävästi yleistyneet, kun tällä vuosikymmenellä on rakennettu uusia asuntoja.

Asuntolainakanta kasvoi viime vuonna noin 2 prosenttia, mutta yhtiölainakanta yli 13 prosenttia. Lisäksi muiden kuin perinteisten luotonmyöntäjien tarjoamat luotot ovat lisääntyneet. Viranomaisilla ei kuitenkaan ole kattavaa kuvaa kaikista luototuslähteistä.

Velkaantuminen voi syöstä koko talouden kriisiin

Velkaantuminen houkuttaa, koska korot ovat historiallisen matalat. Matala korkotaso johtuu poikkeuksellisesta rahapolitiikasta, jonka tavoitteena on pitää talouden pyörät liikkeellä kulutuksen ja investointien kautta.

Velkaantuminen voi kuitenkin karata käsistä. Ongelmat paljastuvat vasta korkojen noustessa, jolloin tavallisen kotitalouden ahdinko voi äityä niin suureksi, ettei siitä toivuta koskaan. Kotitalouksien ja yritysten liiallinen velkaantuminen voi käynnistää pankkikriisin, joka saattaa kääntää koko talouden jyrkkään laskuun.

Pankkien sääntelyä on jo kiristetty

Viranomaiset ovat painineet velkaantumisongelman kanssa jo kauan. Maailmanlaajuisen finanssikriisin jälkeen on kiristetty finanssialalla toimivien yritysten, erityisesti pankkien, sääntelyä.

Pankkien vähimmäispääoma- ja maksuvalmiusvaatimusten ohella sääntelyyn kuuluu erilaisia makrovakausvälineitä, joiden ensisijaisena tavoitteena on parantaa koko pankkijärjestelmän riskien ja tappioiden sietokykyä. Näillä välineillä ei kuitenkaan ole suoraa vaikutusta yksittäiseen kotitalouteen.

Lainakatto ei yksin riitä

Suoremmin kotitalouksien tilanteeseen on pyritty puuttumaan lainakatolla, joka rajoittaa lanan määrää suhteessa vakuuksien määrään. Lainakatto tuli käyttöön heinäkuussa 2016, ja sen tasoa alennettiin tänä vuonna.

Tämä väline on kuitenkin yksinään suhteellisen tehoton, eikä se kaikilta osin vaikuta esimerkiksi taloyhtiölainojen kasvuun. Kansainvälisten kokemusten perusteella parempi vaikutus saadaankin erilaisia välineitä yhdistämällä kuin yksitäisellä rajoitteella.

Tehokkaita makrovakausvälineitä velkaantumisen hillintään tarvitaan erityisesti rahoitusmarkkinoiden murroksessa. Kun finanssimarkkinat digitalisoituvat, kotitaloudet voivat velkaantua aiempaa enemmän ottamalla sellaisia asunto- tai muita luottoja, joita myöntävät muut finanssimarkkinoiden toimijat kuin perinteiset luotonmyöntäjät. Nykyiset välineet eivät pysty hillitsemään tällaista velkaantumiskehitystä.

Työryhmä etsii ratkaisuja

Miten yksityishenkilöiden tai kotitalouksien hallitsematonta velkaantumisten sitten voitaisiin rajoittaa? Tätä pohtii valtiovarainministeriön työryhmä, joka tarkastelee myös taloyhtiölainoja ja uusia rahoitusmarkkinatoimijoita. Työryhmän jäsenet ovat valtiovarainministeriöstä, oikeusministeriöstä, Suomen Pankista, Finanssivalvonnasta, Kilpailu- ja kuluttajavirastosta, Finanssiala ry:stä ja Takuusäätiöstä.

Velkaantumisongelmat ansaitsevat tulla ratkaistuksi hyvällä säällä, kun korkojen nousu jo häämöttää horisontissa.

Työryhmä selvittämään kotitalouksen velkaantumisen rajoittamista (tiedote 31.8.)