Vuosilomalain uudistamisesta tulossa työnantajille hallinnollista taakkaa ja kustannuksia: ”Johtaa työllisyyden vähenemiseen”

Vuosilomalain uudistuksesta on koitumassa työnantajille lisää kustannuksia ja hallinnollista taakkaa. Muutosten arvioidaan myös pitkällä aikavälillä johtavan 500-1000 hengen työllisyyden vähenemään. Lisäksi esitettävät muutokset tekevät vuosilomalaista entistä tulkinnanvaraisemman.

Vuosilomalain uudistusta valmistellut työryhmä jätti mietintönsä tänään. Mietinnössä esitettävillä muutoksilla on tarkoitus muuttaa vuosilomalakia EU-tuomioistuimen ratkaisukäytännön edellyttämällä tavalla siten, että jatkossa työntekijällä olisi oikeus neljän viikon palkalliseen vuosilomaan sairaudesta tai lääkinnällisestä kuntoutuksesta johtuvasta poissaolosta huolimatta.

– Työryhmän esitys lisää väistämättä työnantajille aiheutuvia kustannuksia ja hallinnollista taakkaa. Esityksen vaikutusarvioiden mukaan muutokset johtavat myös työllisyyden vähenemään. Tilanteessa, jossa Suomen työmarkkinoiden ja talouden keskeinen ongelma on alhainen työllisyysaste, joka pitäisi saada nostettua lähemmäksi 80 prosenttia, ei tällaisia muutoksia voida pitää tarkoituksenmukaisina, sanoo Suomen Yrittäjien asiantuntija Atte Rytkönen.

EU-tuomioistuimen ratkaisukäytännön mukaiset muutokset ovat välttämättömiä, jotta Suomen lainsäädäntö täyttää työaikadirektiivin vaatimukset, mutta nyt esitettävät muutokset tekevät vuosilomalaista entistä monimutkaisemman.

– Hallitusohjelman tavoitteena oli vuosilomalain kokonaisuudistus, jolla pyritään yksinkertaistamaan sääntelyä sekä vähentämään sen noudattamisesta ja valvonnasta aiheutuvia yritysten ja hallinnon kustannuksia. Tästä tavoitteesta olisi tullut pitää kiinni. Kokonaisuudistus olisi myös mahdollistanut lainsäädännön yksinkertaistamisen, Rytkönen painottaa.

Mietinnön esitys ei toteuta myöskään hallitusohjelman tavoitetta saattaa järjestäytymättömät työnantajayritykset yhdenvertaiseen asemaan järjestäytyneiden työnantajien kanssa paikallisen sopimisen osalta.

– Vuosilomalain järjestäytymättömiä yrityksiä koskeviin paikallisen sopimisen kieltoihin ei esitetä muutoksia ja mietinnön esityksen mukaiset uudistukset päinvastoin lisäävät järjestäytymättömien ja järjestäytyneiden yritysten välistä eriarvoisuutta, Atte Rytkönen kertoo.