Työterveyslaitos ja Haaga-Helia ehdottavat kokeilua työssäkäyvien uravalmennuksesta – Moni on jumissa väärissä tehtävissä

Työelämävalmiuksiltaan heikoimmat hyötyvät eniten osaamisen kartoituksesta ja uravalmennuksesta työuran keskivaiheilla. Näitä riskiryhmiä on ollut vaikea innostaa mukaan koulutuksiin, mutta uusi keskiuran tsekkaus motivoi heitä saamaan paremman otteen muuttuvasta työelämästä. Työterveyslaitos ja Haaga Helia AMK ehdottavat kokeilun käynnistämistä alustavien tutkimustulostensa pohjalta.

Suomessa mietitään nyt ankarasti, miten työssäkäyvien osaamista nostetaan digitalisaation ja työn murroksen edessä. Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmä etsii parhaillaan linjauksia, miten miljoona suomalaista koulutetaan uudelleen.

Työterveyslaitoksella ja Haaga Helia ammattikorkeakoululla on kehitetty yksi toimiva ratkaisu asiaan. Malli perustuu työntekijän osaamisen kartoitukseen ja ryhmävalmennukseen. Valmennuksissa luodaan realistinen käsitys omista mahdollisuuksista ja toiveista, mutta valmistaudutaan myös vastoinkäymisiin ja jaetaan tietoa ja kokemuksia ryhmäläisten kesken.

”Tutkimuksessamme havaitsimme, että ryhmävalmennuksesta oli eniten hyötyä niille, joiden työkyky oli heikoin. He saivat tukea ja valmiuksia paremmin pärjääviltä, jotka toimivat ikään kuin roolimalleina”, kertoo ohjelmapäällikkö Salla Toppinen-Tanner Työterveyslaitokselta.

Valmennukseen osallistuneet hakeutuivat korkeakouluopintoihin merkittävästi enemmän kuin verrokkiryhmän jäsenet, jotka osallistuivat vain osaamisen kartoitukseen.

Ehdotus: käynnistetään kokeilu muutosaloille tai tietyille ikäryhmille

Työterveyslaitos ja Haaga Helia ammattikorkeakoulu ehdottavat kokeilua, jossa tietyn ikäisille tai erityisillä muutosaloilla työskenteleville tarjottaisiin osaamisen kartoitusta ja osalle myös uravalmennusta.

” Parasta tässä mallissa on, että ihmiset voivat havahtua osaamisensa päivittämiseen ennen kuin ovat kriisissä”, toteaa lehtori Niina Jallinoja Haaga Helia AMK:sta. ”Silloin heillä on voimia tehdä asialle jotain, toisin kuin työttömyyden ollessa jo päällä.”

Tutkimusten mukaan koulutuksiin hakeutuvat innokkaimmin ne, joilla on jo valmiiksi hyvät työelämävalmiudet. Nyt kehitetyllä mallilla näyttävät lähtevän liikkeelle myös ns. riskiryhmät.
Myös Akava on ehdottanut aiemmin samantyyppistä mallia.

Kustannustehokasta työkyvyttömyyden torjuntaa

Moni kokee olevansa jumissa omassa työssään ja ajatukset alkavat kääntyä työuralta poispäin. Kokemus kyvyttömyydestä työhön ei välttämättä aina johdu terveydestä, vaan osaamiseen liittyvistä asioista tai siitä että ihminen on itselleen sopimattomassa työpaikassa tai tehtävässä.

”Tavoitteenamme on, että ihmisten työmarkkinatilanne on hyvä. Voidaan olettaa, että tsekkauksen ja valmennuksen seurauksena osa vaihtaa tehtäviä tai työpaikkaa ja pääsee näin lähemmäksi itselleen sopivaa työtä. On paljon ihmisiä, jotka ovat väärissä tehtävissä”, sanoo Salla Toppinen-Tanner.

Suomessa siirtyi vuonna 2017 työkyvyttömyyseläkkeelle 18 600 ihmistä (Lähde: ETK). Se tarkoittaa yksilötasolla usein taloudellista niukkuutta ja yhteiskunnalle yhä heikompaa huoltosuhdetta.

Tutkimusta halutaan laajentaa alempiin koulutustasoihin

Työterveyslaitos ja Haaga Helia esittelivät alustavia tuloksia yhteisestä tutkimuksesta, jossa etsittiin ratkaisuja tulevaisuuden työelämätarpeisiin. Tutkimus on osa Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa Taidot työhön –hanketta.

Tutkimuksessa oli mukana tradenomeja ja insinöörejä, heidän työuriaan seurataan edelleen. Jatkossa tutkijat haluaisivat tarkastella, kuinka hyvin malli toimii alemman koulutustason työntekijöillä.

Työssäkäynti ja opiskelu vuorottelevat yhä enemmän ihmisten elämässä. Haaga-Helia on uudistamassa toimintaansa kohti jatkuvaa oppimista ja uudistumista yhteistyössä työelämän kanssa, mikä onkin luonteva osa ammattikorkeakoulun toimintaa. Työterveyslaitos on puolestaan valmis ottamaan käytännön koordinaattorin roolin kestävän työelämän kehittämisessä ja jatkuvan oppimisen uudistamistyössä.