Suomalainen hyvinvointivaltio vetää puoleensa virolaisia maahanmuuttajia

Tutkijatohtori Rolle Alho. Kuva: Christa Liukas/Helsingin yliopisto

Suomessa asuvat virolaiset pyrkivät hyvinvointivaltion täysiarvoisiksi jäseniksi olemalla hyviä työntekijöitä ja veronmaksajia sekä ottamalla etäisyyttä muista maahanmuuttajaryhmistä, joiden he eivät katso ansaitsevan hyvinvointivaltion tukea.

– Virolaiset maahanmuuttajat arvostavat suomalaista hyvinvointivaltiota suuresti ja vertaavat suomalaista yhteiskuntaa virolaiseen, jossa yksilö ei voi esimerkiksi työttömäksi jäätyään odottaa valtiolta samanlaista tukea, toteaa tutkijatohtori Rolle Alho Helsingin yliopiston Svenska social- och kommunalhögskolanista. Hän on yhdessä Tampereen yliopiston yliopistonlehtori Markku Sippolan kanssa tutkinut, millaisena virolaiset maahanmuuttajat kokevat suomalaisen hyvinvointivaltion.

Hyvinvointivaltiolla laaja kannatus, muihin maahanmuuttajaryhmiin pidetään etäisyyttä

Tutkimuksessa haastateltiin 51:tä virolaista Suomessa asuvaa maahanmuuttajaa. Haastateltavien pyrkimys tulla hyvinvointivaltion täysiarvoisiksi jäseniksi tuli esiin sekä toisaalta heidän myönteisissä tunteissaan hyvinvointivaltion instituutioita ja normeja kohtaan että toisaalta myös siinä, että he pitivät etäisyyttä muihin maahanmuuttajaryhmiin, jotka heidän käsityksensä mukaan eivät saa toimeentuloaan tekemällä työtä Suomessa. Näin ollen he eivät haastateltavien mielestä ”ansaitse” hyvinvointipalveluja.

– Virolaiset maahanmuuttajat painottivat voimakkaasti olevansa ns. hyviä työntekijöitä ja veronmaksajia ja ansaitsevansa siten paikkansa hyvinvointivaltiossa. Tämän tulisi heidän käsityksensä mukaan asettaa heidät tasa-arvoiseen asemaan syntyperäisten suomalaisten kanssa, Alho sanoo.

Etäisyys muihin maahanmuuttajaryhmiin tuli joissain tapauksissa esiin myös rasistisina kommentteina maahanmuuttajista, jotka haastateltavien mukaan käyttävät järjestelmään hyväkseen.

– Tämän hetken kärjistyneessä maahanmuuttokeskustelussa tulee pitää mielessä, että virolaisten on muita helpompi sulautua Suomeen ja oppia kieli. Virolaiset eivät koe rasismia ja syrjintää samalla tavoin kuin monet muut maahanmuuttajaryhmät. Toisaalta haastattelemillamme henkilöillä on vähän ymmärrystä niistä syistä, joiden takia tietyt ryhmät jäävät useammin ilman työtä eivätkä kykene niin sanotusti integroitumaan yhteiskuntaan yhtä helposti, Alho huomauttaa.

– Eri maahanmuuttajaryhmien välillä on tiettyjä jännitteitä ja jopa rasismia. Pyritään retorisesti asettumaan eri asemaan ja tekemään itsensä tärkeiksi. Kyse on varmastikin yleisinhimillisestä tarpeesta tuoda itseään esille.

Alho näkee yhtäläisyyksiä haastateltujen virolaisten asemassa Suomessa ja ruotsinsuomalaisten asemassa Ruotsissa, jossa monet ruotsinsuomalaiset toimivat aktiivisesti ruotsidemokraattien riveissä ja asettuvat ns. maahanmuuttokriitikkojen puolelle.

– Psykologisesti voi olla helpompaa identifioitua enemmistöön ja ottaa etäisyyttä muista maahanmuuttajaryhmistä.

Pohjoismainen hyvinvointivaltio verrattuna uusliberaaliseen talousjärjestelmään

Viro ja Suomi ovat esimerkkejä kovin erilaisista hyvinvointiyhteiskunnista. Virolaiset ovat Suomessa suurin ei-kansallinen väestönosa, ja Suomi on myös suurin virolaisten maahanmuuttajien vastaanottajamaa. Virolaiset muuttavat Suomeen lähinnä töiden perässä, sillä palkat ovat täällä korkeammat ja työtilanne parempi.

Lisäksi virolaisten maahanmuuton syynä on Viron uusliberaali talousmalli, joka on varsin haavoittuva taloudellisten vaihteluiden paineessa. Tämä yhdistettynä valtion heikkoon sosiaaliseen tukeen tekee virolaisista työntekijöistä erittäin suojattomia etenkin kun maan taloudessa menee huonosti. Siksi Suomi tuntuu matalien palkkojen ja heikon yhteiskunnallisen tuen kanssa painivista virolaisista työntekijöistä houkuttelevalta vaihtoehdolta. Samalla monet työmarkkina-alat ovat Suomessa riippuvaisia ulkomailta tulevasta työvoimasta. Maantieteellinen ja kielellinen läheisyys ja vapaa liikkuvuus tekevät muuton helpoksi.

– Me korostamme, että virolaisten maahanmuuttajien ensisijainen motiivi Suomeen tulolle on se, että he haluavat olla hyvinvointivaltion täysivaltaisia jäseniä. Tekemällä työtä ja maksamalla veroja he työntekijöinä saavat myös hyvinvointivaltion turvaa.

– Haluamme kuitenkin painottaa, että vaikka virolaiset arvostavat suomalaisen hyvinvointivaltion tarjoamaa turvaa, ei mikään viittaa niin sanotun hyvinvointiturismin tavoitteluun, sillä maahanmuuton pääasiallinen syy ovat Suomen tarjoamat kohtalaisen korkeat palkat ja hyvät työmahdollisuudet – ei yhteiskunnan tuki, Alho sanoo.

Hyvinvointiturismilla tarkoitetaan yleensä ei-työperäistä maahanmuuttoa, jossa on tarkoitus käyttää hyvinvointijärjestelmää hyväkseen.

Hyvinvointivaltio motivoi ottamaan osaa

Poliittisessa keskustelussa kuvaillaan usein maahanmuuttajien pääsyä hyvinvointivaltioihin uhkana järjestelmän kestävyydelle. Tässä tapauksessa kuitenkin suhteellisen antelias suomalainen hyvinvointijärjestelmä tuntuu päinvastoin lisäävän maahanmuuttajien motivaatiota osallistua Suomen työmarkkinoille. Virolaiset arvostavat Suomea siksi, että heidän elintasonsa ei ole täällä suoraan riippuvainen markkinavoimista kuten uusliberaalissa Virossa.

– Tekemiemme johtopäätösten mukaan virolaisten halu kannattaa suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa selittyy heidän kokemuksistaan: järjestelmä suojelee yksilöä riskitilanteissa.

Vaikka suomalainen hyvinvointijärjestelmä on myös joutunut sellaisten uusliberaalien virtausten paineeseen, joiden tarkoituksena on pienentää järjestelmää, on se kuitenkin vertailtaessa suhteellisen antelias ja kattava sekä eurooppalaisessa että ennen kaikkea globaalissa mittakaavassa.

Hyvinvointijärjestelmän ja maahanmuuton välinen suhde herättää yhä kasvavaa akateemista kiinnostusta. Aiempi tutkimus on paljolti keskittynyt maahanmuuton ja erilaisten hyvinvointijärjestelmien leikkauspisteisiin. Maahanmuuttajien subjektiivisista hyvinvointivaltiota koskevista käsityksistä ja kokemuksista ei sen sijaan ole tehty kovin paljon tutkimusta. Alho ja Sippola haluavat tuoda tutkimuskentälle uutta keskittymällä virolaisten maahanmuuttajien käsityksiin hyvinvointivaltiosta.

Tutkimusartikkeli Estonian Migrants’ Aspiration for Social Citizenship in Finland: Embracing the Finnish Welfare State and Distancing from the ’Non-Deserving’ (Rolle Alho, Markku Sippola) on julkaistu tieteellisessä julkaisussa Journal of Internation Migration and Integration.