Syksyllä sijoitusympäristössä tapahtui selkeä muutos. Usean eri tekijän seurauksena sijoittajien hermostuneisuus lisääntyi. Myös keskeisten teollisuusmaiden talouskasvun hidastuminen nousi suureksi puheenaiheeksi markkinoilla.

Vaimeneva talouskasvu on yksi tekijöistä, jotka vaikuttavat sijoitusympäristöön myös ensi ja seuraavina vuosina. LähiTapiolan rahoitusmarkkinaekonomistin Jyri Kinnusen mukaan sijoittajien tuottonäkymät keskipitkällä, enintään viiden vuoden aikajänteellä, ovat maltilliset.

– Teollisuusmaiden suhdannehuippu ohitettiin näillä näkymin viime vuoden lopulla. Talouskasvu toki jatkuu edelleen, mutta aiempaa vaimeampana. Tämä tietenkin vaikuttaa sijoitusympäristöön. Samoin kuin keskuspankkien toimet, jotka vahvasti linkittyvät kasvunäkymiin, Kinnunen sanoo.

Yhdysvaltain keskuspankki Fed on jo pitkällä rahapolitiikkansa kiristämisessä. Moni keskeinen keskuspankki pyrkii seuraamaan perässä. Talouskasvun tasaantuminen voi kuitenkin muuttaa keskuspankkiirien suunnitelmia. Esimerkiksi Euroopan keskuspankin voi olla ennakoitua hankalampaa nostaa korkoja ensi vuoden lopulla, kuten sijoittajat nyt odottavat, jos talouskasvun hidastuminen onkin ennakoitua voimakkaampaa.

Epävarmuustekijöitä ovat myös Britannian irtautuminen EU:sta, USA:n ja Kiinan välinen kauppasota sekä budjettialijäämällään uhitteleva, velkainen Italia.

Poliittisten riskien lisäksi Kinnunen nostaa esille sijoittajien epävarmuuden lisääntymisen yleisesti. Arvopaperimarkkinoilla riskit ovat kasvussa, mikä nostaa sijoittajien tuottovaatimuksia. Tämä taas tuo painetta arvopapereiden hintoihin.

-Tuottonäkymät monissa arvopaperiluokissa ovat ainakin lyhyellä aikavälillä maltilliset. Tällä hetkellä markkinoilla tapahtuvat muutokset ovat nopeita ja ne voivat olla huomattaviakin. Näin myös tuotoissa voi tapahtua suuriakin muutoksia sekä ylös- että alaspäin, Kinnunen sanoo.

Koroille Kinnusen ennusteet merkitsevät sitä, että etenkin euroalueella joukkolainojen tuotot pysyvät vaimeina. Euroopan keskuspankin kymmenen viime vuotta harjoittama hyvin löysä rahapolitiikka on painanut joukkolainojen korkotuotot hyvin mataliksi. Kinnusen mukaan euroalueella joukkolainoista tuottoa etsivä sijoittaja joutuu hakemaan tuottoja riskinoton kautta.

LähiTapiola kasvattaa Varovaisen salkun korkohyvityksen osuutta

Matalien korkotuottojen ansiosta LähiTapiolan tarjoama korkohyvitys laajan omaisuusluokkahajautuksen varainhoitosalkuille on houkutteleva.

LähiTapiola maksaa korkohyvitykseen sidotuille säästöille vuosittain kiinteää korkoa, joka on tälle ja ensi vuodelle 2,2 prosenttia.

Korkohyvityksen osuus varainhoitosalkussa vaihtelee salkun riskin ja tuottotavoitteen mukaan. LähiTapiola kasvattaa korkohyvityksen osuutta matalimman riskin varainhoitosalkussa Varovaisessa. LähiTapiola Henkiyhtiön myyntijohtajan Santtu Tolosen mukaan osuus nousee ensi vuonna 50 prosenttiin aiemmasta 40 prosentista.

– Korkohyvityksen käyttö sopii nykyiseen markkinatilanteeseen, jossa epävarmuus on kasvanut. Nyt on ihan ok olla varovainen. LähiTapiola tarjoaa kiinteän koron puolelle varovaisen salkun varoista. Toinen puolisko on hajautettu turvaavasti eri omaisuusluokkien sisällä ja välillä, Tolonen sanoo.

Korkohyvityksen sisältävät varainhoitosalkut on valittavissa sijoituskohteiksi LähiTapiola Sijoitusvakuutukseen tai LähiTapiola Kapitalisaatiosopimukseen. Korkohyvitys on sopimuksen perustekorkoinen osa, jota käytetään osana LähiTapiolan laajan omaisuusluokkahajautuksen varainhoitosalkkuja tuomaan vakautta arvonkehitykseen. Korkohyvitykseen liitetylle säästönosalle maksettava asiakashyvitys vahvistetaan etukäteen vuodeksi kerrallaan.