Selvitys: Suuri osa pk-yrityksistä on täysin pudonnut digitaalisesta kehityksestä – kuluttajat kulkevat eri suuntaan kuin yritykset

Pienistä ja keskikokoisista yrityksistä 35 prosentilla ei ole mitään toimintaa verkossa.

Ostoksia tehdään koko ajan enemmän mobiililaitteilla. (KUVA: Emmi Korhonen / Lehtikuva)

Suomalaiset pienet ja keskikokoiset yritykset ovat pääasiassa surkeita hyödyntämään digitaalisuutta, vaikka Suomi ja suomalaiset ovat monilla mittareilla maailman kärjessä uuden tekniikan käytössä, kertoo Googlen, Vainu.io Softwaren ja Suomen Yrittäjien tekemä selvitys.

Selvityksen mukaan suurin osa pienistä ja keskikokoisista yrityksistä eli pk-yrityksistä voidaan luokitella joko ”digipudonneiksi” tai ”digieksyneiksi”.

Digipudonneiksi selvityksessä luokitellaan yritykset, joilla ei ole mitään toimintaa verkossa. Niitä on 35 prosenttia pk-yrityksistä. Mobiililaitteille optimoitu verkkosivu taas puuttui 56 prosentilta pk-yrityksistä.

Digieksyneiksi selvitys luokitteli yritykset, joilla on verkkosivu mutta jotka eivät päivitä sivustoa eivätkä tavoittele asiakkaita aktiivisesti verkossa. Yrityksistä 79 prosenttia ei hanki asiakkaita verkkomainonnalla, vaikka niillä olisi jonkinlaiset verkkosivut.

”Digimainostajiksi” selvitys kutsuu pk-yrityksiä, jotka tavoittelevat uusia ja nykyisiä asiakkaita aktiivisesti verkossa. Niitä on 14 prosenttia yrityksistä.

”Digivoittajien” joukkoon kuuluu noin 12 prosenttia yrityksistä. Ne pitävät digitaalista toimintaa oleellisena osana liiketoimintaansa ja tarjoavat jatkuvasti tietoa ja palveluja verkossa.

Selvityksessä kerättiin tietoja pk-yritysten kotisivujen toiminnasta ja markkinointiviestinnästä verkossa. Siinä oli mukana kaikkiaan 67 684 yritystä, jotka työllistävät alle 249 henkeä ja joiden liikevaihto on yli 30 000 euroa.

Googlen maajohtaja Antti Järvinen kertoo, että esimerkiksi Ruotsissa, Tanskassa ja Hollannissa pk-yritykset ovat monilla mittareilla huomattavasti aktiivisempia verkossa. Hän tosin sanoo, ettei tiistaina julkaistua selvitystä ole tehty muualla.

Järvisen mukaan yritysten kehno tilanne verkossa johtuu yritysten osaamisen ja tietämyksen puutteesta sekä heikosta panostuksesta verkkoon. Hän pitää huonoa digiosaamista erikoisena maassa, jossa on maailman parhaat laajakaistaverkot ja kuluttajat käyttävät eniten mobiilidataa asukasta kohti maailmassa.

”Yli 80 prosenttia suomalaisista älypuhelimen käyttäjistä etsii lähialueensa palveluja mobiilipäätelaitteella. Edelläkävijäyritystenkin määrä kasvaa huolestuttavan hitaasti suhteessa digitaalisen talouden kasvuun.”

Vahvasti digitaalisuuteen panostavia yrityksiä oli noin vuoden takaisessa pk-barometrissa 8 prosenttia. Nyt tehdyssä selvityksessä niitä on noin 12 prosenttia.

Selvityksessä ei käynyt ilmi, miten digitaalisuuden kelkasta pudonneet yritykset ovat pärjänneet, eikä sitä, minkä ikäisiä yrittäjiä tähän joukkoon kuuluu.

”Yritysten digitaalinen kehitys on kansakunnan kohtalon kannalta ydinkysymyksiä”, sanoo Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen.

”En lähde syyllistämään yrittäjiä. Osalla kyse on osaamisen puutteesta, osalla asenteista ja osalla pelosta uusia asioita kohtaan. Digitaalisuus ei kuitenkaan mene pois, jos sulkee silmänsä.”

Pentikäinen sanoo, että koulutukseen pitää muistaa panostaa edelleen, vaikka hänen mukaansa esimerkiksi ammattikoulutus antaa nykyisin varsin hyvän pohjan myös verkko-osaamiseen.

”Mutta jos on käynyt koulunsa 1960-luvulla, ei voi syyttää koulua, jos silloin ei opetettu asioita, joita silloin ei edes ollut.”

Alluperäinen uutinen: http://www.hs.fi/talous/art-2000005242346.html?share=17103888ab71cc85544a91e1dc738576