Ruotsi edellä – Suomi perässä

Miksi jälleen kerran tuntuu siltä, että seuraamme jälkijunassa naapureidemme ruotsalaisten tekemiä asioita, ja teemme ne perässä. Missä kaikessa näin on oikeasta käynyt, vai onko kyse kuitenkin enemmän tällaisesta mutu-tunteesta.

Mobiilimaksut

Jostakin syystä ajatus jonkin tavallisen arjen tehtävän tekemisessä helpommin ja tehokkaammin kuin ennen, ruotsalaiset usein ovat keksineet asian ennen suomalaisia. Ruotsalaiset, norjalaiset ja jopa tanskalaiset ovat ottaneet jo käyttöön aktiivisesti digitaalisen postilaatikon ja mobiililaskut, mutta meille suomalaisille nämä ovat yhä hieman epävarmoja ratkaisuja.

Netin hyödyntäminen

Me suomalaiset haluamme ajatella Nokian avulla, että olemme olleet uranuurtajia ja kansana innovoijia kännyköiden maailmassa, mutta vaikka asia niin saattoi alussa ollakin, monet maat menivät meistä nopeasti ohi ja nyt olemme monessa merkkipaalussa, nopeusmittauksissa ja sovellusten käytössä keskikastia. Jopa netin parhaat kasinot ja niiden yrittäjät tulevat useimmiten Ruotsista, eivät Suomesta, joskin suomalaisia on paljon töissä eri maltalaisissa nettikasinoyrityksissä ja omistajienkin joukosta löytyy jo suomalaisia edelläkävijöitä, mutta varsinaisesti suomalaisista ulkomailla toimivista nettikasinoyrityksistä ja ohjelmistotaloista ei meillä puhuta niin kuin naapuri Ruotsissa, jossa niitä on aivan pörssiin asti.

Ruotsi myös avasi rahapelimarkkinat kansainvälisille toimijoille lisenssijärjestelmänsä avulla vuoden 2019 alussa ja se oli vain jatkoa Ruotsin taksi- ja apteekkimarkkinoiden uudistuksille, jotka ovat tuoneet maahan parempia palveluita ja luoneet uusia työpaikkoja.  Ruotsi vapautti taksit kilpailulle jo 1990 (Suomi vasta 2019), apteekit 2009 ja rahapelit 2018, Suomessa ei olla vielä uskallettu edes kunnolla ajatella apteekkien tai rahapelin vapauttamista.

Muita yksittäisiä asioita

Ruotsin televisio on jo vuosia tarjonnut katsojille otteluita NHL:stä ja muista jalkapallo ja jääkiekkosarjoista ilman maksua. Suomen YLE aloitti vastaavan 2017.

Rakentaminen on hyytynyt Euroopassa ja Ruotsissa ja nyt Suomessa, rakennusalan oma tutkimusyritys Forecon arvioi rakentamisen kääntyvän usean vuoden ajaksi laskuun. Ruotsissa suunnan muutos tuli jo 2018 ja nyt on Suomen vuoro, ennuste antaa huonoja arvioitu 2019,2020 ja 2021 vuosille liittyen kokonaiskuvaan talousnäkymistä ja niiden epävarmuudesta. Asuntorakentaminen on Suomessa ollut tilastollisesti vilkasta ja nyt sen hidastuessa, se iskee pahiten pörssiyhtiöihin kuten Cramo, YIT ja esimerkiksi Caverion.

Oletko koskaan verrannut miten Ruotsi viettää Euroviisuja, tai niiden esikarsintoja? Oletko verrannut Ruotsin Melodifestivalen tapahtumakiertuetta Suomen UMK:n? Ei kannata, tulee vain huono mieli.

Leasing autojakin on Ruotsissa selkeästi enemmän kuin Suomessa, vaikka nyt leasing autojen määrät ovat Suomessakin ainakin yritys puolella nousussa. Ruotsissa joka kolmas yritysauto on rahoitettu leasingillä, Suomessa luku on vain 20%. Paine autokannan uudistamiseen päästötavoitteiden saavuttamiseksi on voimakasta ja uudet, vähäpäästöiset leasing-autot auttavat osaltaan kohti maalia ja siinä muutoksessa leasing autoilu tarjoaa niin yksityisille kuin yrityksille uusia mahdollisuuksia auton hallintaan, ei niinkään omaksi hankkimiseen – kaikki tietävät, että auton omistamisessa ei ole rahallista järkeä ja auton hinnasta lähtee aina tuhansia euroja pois heti kun se ajetaan uuden omistajansa toimesta pois autoliikkeestä.

Onko se sitten hyväksi, että seuraamme monessa asiassa ruotsalaisten mallia, muokaten kenties siinä samalla Ruotsin mallista, jotain mikä ei välttämättä toimi edes meillä.

Suomi edellä Ruotsi

Löytyyhän sitä sitten kaivelemalla ainakin yksi esimerkki, missä Ruotsi on apinoinut Suomea, eikä aina toisinpäin.  Vuonna 2015 Ruotsi nimittäin päätti kopioida aivan avoimesti Suomessa hyväksi tavattu huomatun Team Finland- toimintamallin, missä julkinen taho on mukana auttamassa yrityksiä kansainvälistymään. Suomessa Team Finland otettiin käyttöön 2014 ja Virokin kopio itselleen Team Estonian. Suomen oma Team Finland koostuu nykyään: Business Finland rahoitus- ja kehityspalvelusta, Finnverasta joka tuottaa monipuolisia rahoitusmahdollisuuksia, Ulkoministeriö joiden edustajat tekevät töitä ympäri maailmaa Suomen hyväksi, ELY-keskuksen ja TE-toimistot tukemassa pk-yritysten kasvua ja kehittymistä, Finnfund rahoittamassa vastuullisia yrityksiä kehitysmaissa, Finnpartnership kehittämässä kumppanuuksia, Suomalais-venäläinen kauppakamari Venäjän kauppaan, Patentti ja rekisterihallitus erilaisten tavara- ja tuotemerkkien mallioikeusasioissa, Suomen Teollisuussijoitus kasvuhakuisille yrityksille sekä vielä Kulttuuri ja tiedeinstituutit edistäen omalla tavallaan suomalaisten kansainvälistymistä. Team Finlandin palvelut koostuvat siten neljästä pääosiosta: markkinoiden mahdollisuuksista, asiantuntijapalveluista, rahoituspalveluista sekä kansainvälisistä vierailuista.