MIELENSÄPAHOITTAJAN SATA TARINAA

Kirja-arvostelu

Tuomas Kyrö, Mielensäpahoittajan vuosi, 100 tavallista vuotta, WSOY 2017

Sata itsenäisen Suomen vuotta, Sata mielensäpahoittajan tarinaa. Mielensäpahoittajan Suomi on Tuomas Kyrön tavallinen suurteos kansakunnan matkasta maaseudulta päällekkäistaloihin. Tangolaulajista euroviisuvoittoon. Lättähatuista hipeiksi hipeistä jupeiksi. Miehiä kaatuu Kannaksella, Lasse Viren Munchenissa. Jälleenrakentaminen tuhoaa selät putkiremontti budjetin. Suomalainen lottokone pyörii, Mielensäpahoittaja ei. Hän tarjoilee lukijalle sopivina annoksina myös näkemyksensä niin ystävyydestä, yhteistyöstä kuin yksinäisyydestä. Sata hauskaa, koskettavaa ja totista tarinaa kuljettavat lukijan Mielensäpahoittajan saapikkaissa suolta sushibaariin. ”Kyllä minä niin mieleni pahoitin, kun synnyn. Äiti ei muistanut aamulla vai illalla, mutta kahdeksalta Aurinko paistoi, taikka saattoi sataakin.” Minulle tuli kolmas lapsenlapsi. Se merkitsee kolmatta säästötiliä. Elämä jatkuu, vaikka se päättyy. Marketista ei saa enää sianpäätä, sylttyä kaikilla mausteilla. Tapahtui kansakunnan siirtymää eli me itsenäistyttiin. Lenin eli ”kahnoissa” mukana.

V. 1918 alettiin tappaa omia syttyi kansalaissota. Pieni maa soti ja isot seurasivat taustalla. Venäjä tuki punaisia ja sakemannit valkoisia. Mielenkiintoinen oli ns. Lapin sota, joka muuttui kahinaksi entistä aseveljeä vastaan. Saksalaiset piti häätää pois Lapista, sodan keinoin. Sotatanterilla vaivasivat kuolemanpelko ja nälkä. Siellä esiintyi myös sankareiksi pyrkiviä. Jälleenrakentaminen vs. Sotiminen oli varsin nurinkurista, vallankin Lapin sodassa. Hennalan leiri tyhjennettiin 1.10.1919. V. 1920 rajat vedettiin viivoittimilla unohtamalla terve järki. Tarton rauhansopimusta leimasi yksityinen vs. Yhteisomistus.

Veri ja tavara vaihtuvat. Seurauksena ovat musta silmä ja avioero. V. 1921 toimi Salaviina -Eevertti ja vaimonsa Saara. Kieltolaki toi nopeat sukset, ainakin pontikankeittäjille. V. 1922 esiintyi kentillä isomahaisia lyöjiä, kokeilemassa Tahko Pihkalan kehittämään uutta sotapeliä, pesäpalloa. Pesäpalloon kuuluivat juoksu, syöksy, huuto ja sotiminen. V. 1924 Paavo (Nurmi) piti rahasta. Nurmea ei päästetty Los Angelesin olympialaisiin. 1930 -luvulla alkoi jo esiintyjiä kerrostalojen katolta hyppääjiä. Itselleni otan sanoi Mielensäpahoittaja, tavatessaan v. 1955 tulevan vaimonsa.

Kyrö on taas saavuttanut suomen kielellä iloittelun jalon lahjan. Osa 100 vuotiaista tapahtumista on hukan väkisin väännetyn tuntuisia. Toisissa taas säilä säihkyy ja lastu lentää … Näillä jaksaa kuitenkin seuraavat 100 vuotta eteenpäin.

UNTO VASKUU