LähiTapiola ekonomisti: Euroalueen kasvu jää jälkeen suurista – korkojen nousu siirtyy jälleen

Euroalueen talouskasvu on jatkanut hidastumistaan keväällä. Talous kasvoi huhti-kesäkuussa 2,1 prosenttia vuotta aiemmasta, kun vielä vuoden ensimmäisellä neljänneksellä kasvu oli 2,5 prosenttia.

Euroalueen talouskasvun vauhti jää yhä selkeämmin jälkeen maailman suurimpien talouksien Yhdysvaltain ja Kiinan kasvuvauhdeista.

LähiTapiolan yksityistalouden ekonomisti Hannu Nummiaron mielestä talouskasvun hidastuminen euroalueella saattaa siirtää Euroopan keskuspankin koronnostoja. EKP on ennakoinut nostojen alkavan aikaisintaan ensi vuoden kesällä, mutta nostot voivat siirtyä. Yleisesti velkojen viitekorkoina käytettyjen euribor-korkojen nousunäkymät ovat maltilliset.

-Euroalueen talouskasvu alkuvuonna on hyytynyt puolivauhtiin viime vuodesta. Inflaatio on noussut öljyn vetämänä kahden prosentin tavoitteeseen, mutta pohjahinnat nousevat puolta hitaammin. Lisäksi kauppasodan uhka leijuu yllä, vaikka Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ja Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker saivatkin aikaan lupaavan pohjan jatkoneuvotteluille, Nummiaro sanoo.

-EKP ei mielellään tee rahapoliittisia lupauksia. Siinä mielessä korkojen pitäminen ennallaan ”aikakin läpi kesän 2019” on merkki huolestuneisuudesta. EKP pyrkii turvaamaan noususuhdanteen jatkumisen, mutta samalla lopettamaan arvopapereiden ostot tämän vuoden loppuun mennessä.

Euribor-korkojen kehitys tänä vuonna on ollut hyvin maltillinen. Yleisesti käytetty viitekorko 12 kuukauden euribor on suunnilleen samalla tasolla kuin se oli vuoden alussa.

Nummiaron mielestä euroalueen talouskasvun jatkumiselle on edelleen hyvät edellytykset. Luottosykli on yhä myönteinen, reaalikorot alhaiset, työmarkkinat elpyvät ja talousluottamus on pysynyt korkealla. Kauppasodan kärjistyminen ja Italian budjetti ovat kasvun uhkina.

– EKP:n lupaus on riskienhallintaa. Samalle se antaa asuntovelallisille loppuvuoden aikaa varautua korkojen nousuun. Odotan talouskasvun hiukan piristyvän loppuvuonna ja ensimmäisen koronnoston tulevan syyskuussa 2019.

Trumpilla on varaa olla aggressiivinen

Euroalueen talouskasvun hyytymiseen ovat vaikuttaneet pelot Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin määräämien tuontitullien seurauksista.

Eurooppa on saanut osansa terästullien muodossa. Lisää saattaa olla luvassa. Iso osa tulleista on kuitenkin suunnattu Kiinaan. Maailman suurimmat talousmahdit nokittelevat tulleilla ja levittävät pelkoa laajamittaisesta kauppasodasta.

Presidentti Trumpilla on varaa olla aggressiivinen. Veronalennuksista lisävauhtia saanut talous kasvaa kohisten. Yhdysvaltain talous kasvoi 2,8 prosenttia huhti-kesäkuussa vuotta aiemmasta.

– Tähän asti suorat vaikutukset talouskasvuun ovat olleet pieniä. Mutta mikäli Yhdysvallat vie toteutukseen julkaisemansa 200 miljardin euron tullit Kiinalle, aletaan puhua useamman prosenttikymmenyksen heikennyksestä talouskasvulle, Nummiaro sanoo.

– Yhdysvaltain talous kasvoi vahvasti toisella vuosineljänneksellä. Trumpin veronalennukset ajoittuvat noususuhdanteeseen, jolloin talouden ylikuumeneminenkin on mahdollista. Tämä antaa liikkumavaraa kauppasuhteiden uudelleenneuvottelemiseksi. Mutta jo vuoden päästä voi olla hyvinkin erilainen ääni kellossa, kun veronalennusten puhti on poistumassa, keskuspankki Fed on ehtinyt nostaa korkoja prosenttiyksikön verran ja pitkittyessään kauppasota on nakertanut talousluottamusta.

Kiina on löysännyt rahapolitiikkaansa kesän aikana ja siirtynyt finanssipolitiikassa elvyttävämpään suuntaan. Myös Kiinan juanin on annettu heikentyä dollaria vastaan. Nummiaron mielestä tulleilla käytävä kahakka voi helposti laajeta muuhunkin sääntelyyn ja jopa valuuttasotaan. Talouspolitiikan muutoksilla Kiina pyrkii ennakoimaan riskejä.

– Kauppasodan juoni tiivistyy loppuvuonna, kun Trump hakee parempia diilejä joka suunnalla. Kompromissit ovat edelleen todennäköisin lopputulema. Jos tullikierre lähtee lapasesta, maailmankaupan hyytyminen ja globaali laskusuhdanne ovat mahdollisia.