KettuPomoKolme viidestä suomalaisesta luottaa ulkomaalaistaustaisiin ihmisiin työntekijöinä yhtä paljon kuin suomalaistaustaisiin. Eniten luottavat he, joilla on kokemusta yhteistyöstä.
Enemmistöllä (67 %) suomalaisista työntekijöistä on kokemusta työskentelystä ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden kanssa ja heistä suurin osa (74 %) myös luottaa ulkomaalaistaustaisiin työntekijöinä. Tulokset selviävät työ- ja elinkeinoministeriön Työelämä 2020 -hankkeen tekemästä suomalaisen työelämän Luottamuskyselystä, jonka toteutti TNS Kantar keväällä 2018.
Kokemus vaikuttaa luottamuksen tunteeseen, sillä heistä, joilla vastaavaa kokemusta ei ole, yli kolmasosa tuntee epäluuloa ulkomaalaistaustaisia työntekijöitä kohtaan. Yhteensä koko vastaajajoukosta ulkomaalaistaustaisiin työntekijöihin luottaa 63 prosenttia ja neljäsosa ei luota. Eniten heihin luottavat alle kolmekymppiset nuoret ja esimiesasemassa olevat, kun taas vähiten 30-44 –vuotiaat työntekijämiehet.
– Tulosten perusteella näyttää siltä, että ulkomaalaistaustaisia työntekijöitä kohtaan koettu luottamuksen puute perustuu paljolti ennakkoluuloihin. Positiivista on se, että luottamus on mahdollista ansaita ja se syntyy omakohtaisista kokemuksista, toteaa Työterveyslaitoksen vanhempia asiantuntija Barbara Bergbom.
Työelämä 2020 -hankejohtaja Margita Klemetin mukaan luottamus on suomalainen vahvuus, mutta myös sen on uudistuttava työelämän muuttuessa. Maailman globalisoituessa työelämä monimuotoistuu eikä luottamusta voida enää rakentaa pelkästään samankaltaisuuden ja ennustettavuuden varaan.
– Tuttuuden tunteen myötä myös luottamus lisääntyy. Se on tärkeää, sillä vahva luottamuspääoma laajentaa niitä mahdollisuuksia, joita monimuotoiset työpaikat pystyvät saavuttamaan hyödyntäessään taustaltaan erilaisia osaajia, tiivistää Klemetti.
Kyselytutkimuksen toteutti TNS Kantar toukokuussa 2018 ja siihen vastasi 1024 työikäistä henkilöä. Kyselyn tavoitteena oli selvittää työelämän luottamusta ja sen syntymiseen vaikuttavia tekijöitä suomalaisilla työpaikoilla. Kyselyn toimeksiantajana olivat Työ- ja elinkeinoministeriön Työelämä 2020 -hanke, Suomalaisen Työn Liitto, Työterveyslaitos, ja Business Finland.
