Kirja-arvostelu: Todistaja matkalla nykyisyyteen, menneisyyteen ja ajattomuuteen

Linnea Alho, Todistaja, WSOY 2016

Linnea Alho on helsinkiläinen yhteiskuntatieteilijä. Hän työskentelee tutkijana ja vapaana kouluttajana. Vaikka Alho on opiskellut historiaa, eniten häntä kiinnostaa tulevaisuus.

Isä tahtoo säilyttää kaikki muistot ja maamerkit, sillä koskaan ei tiedä, mihin niitä tarvitaan. Jonakin päivänä niillä saattaa olla ratkaiseva merkitys.

Jos nyt koputettaisiin auton lasiin, tekisitkö sen mitä olet tekemässä? Vai pyytäisitkö kuskia ajamaan takaisin kotiin ja nauraisit tajutessasi, että aikaa ei ole olemassa.

Auton ikkuna alkaa kupruilla ja aaltoilla nestemäisenä. Enää ei ole kiinteätä pintaa. Sanat työntyvät läpi ja minä painan kellon käyntiin.

Anne Alho syntyy perheeseen, jossa kaiken pitäisi olla kohdallaan. Silti ilmassa on jotain outoa. Isoisä Keijon olemus sekä kiehtoo että pelottaa Annea. Vasta varhaisteini-iässä Annelle paljastuu perheen vaiettu salaisuus.

Isoisä Keijo Alho viettää poikuutensa kansalaissodan aikana, pääsee jatkosodassa rintamalta paperitöihin ja kotiin vaimon luokse. Tapailee rakastajatarta, nousee sodanjälkeisessä yhteiskunnallisessa hierarkiassa hyvään asemaan. Yhtenä päivänä hän vaipuu psykoosiin ja ampuu häntä pidättämään tulleen poliisin.

Annen ja Keijon välissä ja välittäjänä on Helmer, nuorena kuollut poliisi, joka ei ole vielä löytänyt omaa paikkaansa ikuisuudesta. Linnea Alhon esikoisromaani kurottaa halki ajan, nykyisestä menneeseen, ja sinne missä aikaa ei ole. Helmer oli juuri nimitetty murtoryhmästä murharyhmään, kun ikään kuin omat koirat purivat.

Anne muuttaa maalle. Isoisä pääsee Bostonin yliopistoon ja tekee siellä väitöskirjaa. Eletään Kekkosen hautajaisten aikaa ja samalla Mauno Koiviston virkaanastujaisvuotta. Isoisä pääsee Raiman seminaarin johtajaksi, jossa virassa toimii yli 20 vuotta. Keijo toimii sekä matematiikan että uskonnon lehtorina, leipätyönsä ohella. Enni -mummu tulee Annelle hyvin rakkaaksi ja Anne saa uuden luokanvalvojan Kimmo Kettusen. Kesällä oleillaan paljon kesäasunnolla Espoon Siikajärvellä.

Keijo määrättiin v. 1941 toimistoupseeriksi Karjalan armeijan esikuntaan. Joukkojen kokoontumispaikkana oli Riihimäen vankila. Joukkojen esimiehenä toimi Eversti Käki. Varsinainen toiminta alkoi Karjalan laulumailla, Präässä. Keijo anoin Käeltä pääsyä tuotantokomiteaan eli siviiliin. Keijo ajautui englanninkielen tunneille, joka johti opettaja Elisabeth -lesken kanssa kiihkeisiin lemmen hetkiin.

Keijon vaimo tuli raskaaksi ja lähti synnyttämään Kankaanpään sotasairaalaan, lähellä Poria. Siellä syntyi potra poikavauva.

UNTO VASKUU