Kirja-arvostelu: SUOMENNIEMIKÖ MAAILMAN KARTALLA?

Juha Hurme, Niemi, Kustannusosakeyhtiö Teos 2017

Jokunen tovi alkuräjähdyksen jälkeen, astronomisten, geologisten ja sen sellaisten sattumien seurauksena, Telluksen pohjoisella pallonpuoliskolla alkoi törröttää niemi. Sitten tulikin vuosi 1809, ja siinäpä oikeastaan koko tarina olisikin, ellei tuolle 14 miljardin vuoden aikajänteelle mahtuisi joitakin episodeja, joiden kertomisesta saattaa olla lukijalla hyötyä ja huvia.

Niemi on maailmankaikkeuden kulttuurihistoria ala’ Juha Hurme. Teos keskittyy tuon mainitun niemennokan ympäristöön, toki vertaillen sen saavutuksia eurooppalaiseen ja laajempaankin hengentuotantoon.

Hurmeen tutkain löytää aina uutta jo muka tiedetystä. Taiteilijan ja tieteilijän yhdistelmäkatse paikantaa Niemen ylivertaisesti käännetyimmän tekstin satojen vuosien takaa, pureutuu kansanrunouteen ilman Kalevalan välikättä ja näyttää perusteellisen kansainvälistymisemme jo ajalta ennen ristiretkiä. Uskonkiihko ja typerä isottelu eivät ole kirjoittajalle suuressa arvossa, sivistys, kulttuuri ja uuden keksiminen ovat.

Juha Hurmeen Niemi ei ole vielä Suomi, mutta sellaisia piirteitä, juuria ja juonteita siinä on, jotka saattavat vaikuttaa tutuilta.

Juha Hurme (s. 1959) on Suomen kiistatta omaperäisin teatteriohjaaja ja käsikirjoittaja. Yövieraat ja Nälkäteatterin sekä Suomen kiinalaisen teatterin perustajajäsen. Hän on toiminut myös Ylioppilasteatterin taiteellisena vastaavana sekä Teatteri Telakan johtajana. Hurme sai Eino Leinon palkinnon vuonna 2005, ja teatterialan arvostetuin tunnustus, Eino Kaliman palkinto, myönnettiin hänelle 2014. Hänet tunnetaan myös maanmainiona esiintyjänä ja melkein unohdetun kirjallisuuden tulisena arvonpalauttajana. Hurma on julkaissut neljä kiitettyä ja kohahduttanutta romaania: Volvo Amazon (Otava 2007), Puupää (Teos 2009), Hullu (Teos 2012) sekä viimeisimpänä suurtyön Nyljetyt ajatukset (Teos 2014). Hurmeen teoksissa omaelämäkerrallinen aines sekoittuu fiktiiviseen sekä traagisella että hulvattomalla tavalla, samanaikaisesti.

Aino syntyi v. 2017, äiti v. 1992, isoäiti v. 1967, isoäidinäiti v. 1942 ja isoäidinäidinäiti v. 1917. Olematon roiske teetti Kevon kanjonin. Nietzen apinoiden planeetasta tuli mieleen Niemi, Finland. Tulustekniikka tuotti tulta ja terotusta. Niemellinen mytologia tuotti myyttejä ja suuria uskontoja. Oli Mikael Agricola ja Siddhartha Gautama eli Buddha. Mestari Kong eli Kungfutse. Japanin sintolaisuus, Pythagoras, Sokrates (filosofia), Sokrates (oppilas) ja Aristoteles.

Simana Sissonen ja Simana Huohvanainen sekä Kaarlo Kramsu. Roger Baconin mukaan ”filosofia on muslimien peruja.” Kiertelevät soittomiehet levittivät kulttuuria. Tuomas Akvinolainen. Ristiretket ja Piispa Henrikin legenda ja surmavirsi. Rääveli eli Tallinna oli merkittävä hansakaupunki. Pärnu, Saarenmaa, Hiidenmaa, ruotsalaiset, Novgorod ja ryssät. Lyypekki, Pohjois-Saksan hansaverkosto (1200 – 1500). Turku oli kauppapaikka

Alasaksa sijaitsi Pohjois-Saksan rannikolla.

 

UNTO VASKUU