Huijari kylvää häpeää pieniin yrityksiin

Huijauksen tai petoksen kohteeksi joutuneelle pk-yritykselle ja yrittäjälle tapauksesta toipuminen voi olla aikaa vievä prosessi – niin taloudellisesti kuin henkisestikin. Moni potee jopa häpeää, kertoo yrityksiin kohdistuneita huijauksia tutkinut Helena Tuorila.

Kilpailu- ja kuluttajavirastossa (KKV) huijatuksi tulleiden pk-yritysten toimintamahdollisuuksia ja selviytymiskeinoja tutkinut Helena Tuorila kertoo, että monesti yrittäjät kuittaavat tappionsa tekemällä aikaisempaa enemmän töitä tai jopa realisoimalla yrityksen omaisuutta.

– Pienehköt taloudelliset tappiot saatetaan vain niellä oppirahoina ilman jatkotoimenpiteitä. Huijauksista ja etenkin pienistä huijauksista vain pieni osa nousee julkisuteen. Huijatuksi tulemista hävetään ja asia halutaan pitää omana tietona, Tuorila toteaa.

Huijatuiksi tulleet yrittäjät kokevat epäoikeudenmukaisuuden tunteita. Koetaan, että huijarit saavat harjoittaa vapaasti omaa elinkeinoaan ja viitata kintaalla lainsäädännölle. Lakiin kuitenkin vedotaan silloin, kun halutaan hankaloittaa ja hidastaa asian selvittämistä.

– Huijari suunnittelee toimintansa tulevia riitatilanteita silmällä pitäen ja keskittyy hankkimaan omia väitteitään tukevaa näyttöä. He ovat oma alansa asiantuntijoita.

Erikoistutkija Helena Tuorilan selvityksen mukaan huijaus vaikuttaa niin yrittäjän kuin työntekijöidenkin fyysiseen ja psyykkiseen hyvinvointiin. Työkyky ja -teho voivat laskea ja sairauslomapäivät lisääntyä. Tuorilan mukaan parhaiten selviytymistä tukevat yrittäjän aikaisemmat kokemukset huijauksista ja epärehellisistä yhteistyökumppaneista.

“Huijauksia suvaitaan”

Selvitystä tehtäessä kuultiin myös viranomaisia. Viranomaisten mielestä perusteettomien laskujen maksaminen tarkoittaa, että suomalaiseen yrityskulttuuriin on pesiytynyt huijauksia suosiva piirre, vaikka huijaamista ei sinänsä pidetäkään hyväksyttävänä toimintana. Maksamisen tunnollisuus erityisesti pienten laskujen kohdalla mahdollistaa väärinkäytökset.

– Huijareiden toimintalogiikka perustuukin osittain juuri siihen, että pienet summat tulevat maksetuiksi, jolloin edellytykset rikollisen toiminnan jatkumiselle jäävät elämään, Tuorila pohtii.

KKV:n selvitys on jatkoa vuosi aikaisemmin toteutetulle kuluttajahuijauksiin keskittyneelle selvitykselle.

– Tuolloin nousi esiin se, että vaikka kuluttajiin ja yrityksiin kohdistuvat huijaukset ovat pitkälti samanlaisia, niin kuluttajiin verrattuna pienyrittäjät ovat heikommassa asemassa. Yrittäjät eivät voi pyytää apua esimerkiksi kuluttajaviranomaisilta eivätkä kaikki ole jäsenenä yrittäjien omissa etujärjestöissä, Tuorila. sanoo.

Isoilla yrityksillä on puolestaan omat lakimiehensä ja turvallisuuspuolen asiantuntijansa, jotka voivat keskittyä huijausten estämiseen, selvittämiseen ja hoitamiseen.

– Pienyrittäjälle huijausten selvittäminen on ylimääräistä työtä, johon käytetty aika on pois varsinaisesta tulonhankinnasta.

Seuraa aikaasi, opettele oikeutesi

Helena Tuorilan mukaan paras tapa torjua huijausta on seurata tiedotusvälineitä ja esimerkiksi Suomen Yrittäjien kotisivuja. Näitä seuraamalla pysyy kärryillä, millaiset huijaustavat ovat kulloinkin ajankohtaisia – kuten esimerkiksi valelaskut kesälomien aikaan. Uusin asia ovat ns. toimitusjohtajahuijaukset.

Ylipäätään huijausten torjunnassa korostuu liiketoimintaosaaminen. Yritykseltä, joka kykenee tunnistamaan huijaukset ja välttämään ne, ei mene aikaa ja resursseja huijauksista eroon pääsemiseen.

– Huijaaminen on sitä vaikeampaa, mitä paremmin yrittäjä tuntee oikeutensa ja velvollisuutensa sopimuksia laadittaessa, maksuliikenteen hallinnassa ja saatavien perintäprosessissa.

Uusi huijaustyyppi on, että huijari ei lähetä laskua, vaan uhkaa suoraan tratalla ja luottotietojen menetyksellä.

– Tällöin on yrittäjän hyvä tietää, että hänellä ei ole mitään hätää, koska perinnässä ei ole toimittu lainsäädännön mukaisesti.

Suomen Asiakastieto Oy ei luonnollisesti myöskään rekisteröi trattaprotesteista maksuhäiriömerkintöjä, jos tratalla uhkaava yritys ei ole tehnyt trattaussopimusta. Huijareiden uhkaukset ovat siis täysin katteettomia ja niiden taustat voi tarvittaessa Asiakastiedosta tarkistaa.

Huijaus vai huonoa kommunikaatiota

Huijaus voi olla yhtä hyvin perusteeton lasku tai liian järeä tai käyttökelvoton järjestelmä, joka on myyty käyttäen hyväksi yrittäjän teknistä tietämättömyyttä.

– Kysymyksessä ei kuitenkaan aina tarvitse olla huijaus, vaan kysymys voi olla pikemminkin huonosta kommunikaatiosta. Myyjä ei ole kertonut tarpeeksi eikä ostaja ole osannut kysyä oikeita tietoja.

– Kun tähän yhdistyy aggressiivinen markkinointi ja huono asiakaspalvelu, niin asia voi tuntua huijaukselta. Itse tuote ja sen hinta voivat kuitenkin olla ihan ok, Tuorila sanoo.

Yhteen yritykseen kohdistunut huijaus vaikuttaa kuluttajiin, muihin yrityksiin, viranomaisiin ja koko yhteiskuntaan. Taloudellisesti pienikin huijaus saattaa synnyttää epäluottamusta muita toimijoita ja yhteistyökumppaneita kohtaan.

– Luottamuksen tunteen horjuminen jarruttaa yritysten välisiä yhteistyösuhteita. Erilaisiin yhteydenottoihin ja laskuihin suhtaudutaan aikaisempaa varovaisemmin siltä varalta, että kyseessä on uusi huijaus.

Etenkin puhelinmarkkinointi joutuu kärsimään. Moni selvitykseen vastannut kertoi, ettei suostu puhelimitse ostamaan mitään.

Liikekumppaneiden luotettavuuden ja taustojen selvittäminen voi tuntua ajan haaskaamiselta, joka on pois varsinaisesta liiketoiminnasta. Se on kuitenkin vaivan ja panostuksen arvoinen osa liiketoimintaa, joka osaltaan myös kaventaa huijareiden elintilaa ja toimintamahdollisuuksia. Huolellisesti tehdyt riskikartoitukset maksavat yleensä itsensä takaisin jo yhdellä estetyllä luottotappiolla tai huijausyrityksen torjunnalla.

Euroopan tilintarkastajaliiton kannanoton mukaan huijauksilla voi olla vakava vaikutus yritysten kilpailukykyyn ja markkinoiden toimintaan, jos yrityskulttuuri on vähänkään suvaitsevainen huijauksille.

Digitalisaation jarru?

Pelko huijausten kohteeksi joutumisesta saattaa Tuorilan mukaan jopa hidastaa pk-yritysten tarjoamien palveluiden digitalisoitumista.

– Pk-yritysten toimintaan kohdistuvat ongelmat vaikuttavat näin kielteisesti koko kansantalouden kasvuun ja uusien työpaikkojen syntymiseen, Tuorila sanoo.

Kilpailun näkökulmasta ongelmallista on se, että huijaukset vaikeuttavat suhteellisesti enemmän pk-yritysten kuin näitä suurempien yritysten toimintaan.

–Yksittäisen huijauksen rahamääräinen suuruus on suurempi suhteutettuna pienen yrityksen liikevaihtoon.

Kilpailu vääristyy, sillä huijausten kohteeksi joutuneet pk-yritykset eivät välttämättä pysty siirtämään niistä aiheutuneita kustannuksia palveluidensa ja tuotteidensa hintoihin.

– Mikäli harmaaseen talouteen ei puututa, on vaarana, että yhä useampi yritys joutuu kovassa kilpailutilanteessa turvautumaan harmaan talouden toimintamalleihin.

Suuryritykset voivat hyödyntää ns. suurten numeroiden lakia. Ne voivat arvioida paremmin huijausten aiheuttamat kustannukset ja huomioida ne tuotteidensa hinnoittelussa.

– Pk-yrityksillä ei ole juridista tai muuta asiantuntemusta, jonka turvin ne voisivat havaita huijauksen ja huijatuksi tultuaan ryhtyä toimiin, jotta perusteettomasti menetetyt varat saataisiin takaisin.

“Kaikkia huijataan”

Kyselyyn saadut vastaukset nostivat esiin myös päinvastaisen näkökulman. Monet vastaajat olivat sitä mieltä, ettei huijauksista aiheutuvilla seurauksilla ole erityistä vaikutusta yritysten keskinäiseen kilpailuasetelmaan.

– Näkemystä perusteltiin sillä, että pk-yrityksiin kohdistuu erilaisia huijauksia niin paljon, että kaikkien yritysten toiminta kärsii niistä, Tuorila selvittää.

Tuorilan mukaan huijausten katsomista läpi sormien edistää se, että huijaukset ovat lainsäädännöllisesti ja yhteiskunnallisesti vaikea ilmiö.

– Aina ei voi tietää, onko kyse huijauksesta vai huonosti hoidetusta liiketoiminnasta ja epäonnistuneesta kommunikaatiosta sopimusosapuolten välillä.


Teksti: Matti Valli Kuva: Paavo Lehtonen

Artikkeli on julkaistu Luottolista-lehdessä 8/2017.