Etätyö synnyttää yrittäjiä

Kansainvälisessä mittakaavassa Suomi on etätyön pioneerimaa. Eräänä merkittävimmistä syistä on Suomen erityisen hyvät etätyöskentely-yhteydet.

Ihana internet

Suomi on harvaan asuttu maa, joka on omalta osaltaan tehostanut netti-infran rakentamista yhteyksien parantamiseksi. Valokuituverkko yleistyi 2010-luvulla, ja mobiililaajakaista räjäytti pankin 2007, kun DNA-yhtiö lanseerasi ensimmäisten joukossa tehokkaasti toimivan nettiyhteyden puhelimeen.

Tietokoneen omistaminen on 1990-luvulta alkaen kuulunut jo suurimpaan osasta kotitalouksista. Tätä nykyä tietokoneita, kännyköitä ja tabletteja löytyy kotitalouksista jo useita per käyttäjä.

Kultainen koulutus

Etätyötä on perinteisesti ollut tarjolla enimmäkseen korkeaa koulutustasoa vaativissa tehtävissä sekä ylimmässä johdossa. Tämä kenties jo sen takia, että yliopistolaitos kannustaa itseohjautuvuuteen ja omien tavoitteiden asettamiseen ja niiden toteuttaminen heti alusta alkaen. Etätyötä on kuitenkin monenlaisia sovelluksia, ja eritoten ulkoistuksen myötä myös matalasti koulutetuilla aloilla nähdään enenevässä määrin mahdollisuuksia etätyöhön.

Työelämä ja työmarkkinat muuttuvat digitalisaation pyörteissä, ja tänä päivänä yhä useampi työrooli ei enää edellytä fyysistä läsnäoloa tai kasvokkaisviestintää, sillä elämme aiempaa enemmän verkossa. Kirjoittaja, videoeditoija tai kirjanpitäjä voi aivan hyvin pitää majaa etänä ja työskennellä etänä.

Etätyötä on ainakin kolmea eri tyyppiä: vakityössä etätöitä tekevät, digitaaliset nomadit sekä ulkoistetut.

Vakityöläiset

Useimmin työntekijöillä, jotka ovat vakityösuhteessa mutta työskentelevät etänä joko osa- tai kokoaikaisesti, etätyö lähtee tarpeesta sovittaa yhteen työ ja vapaa-aika. Monet näkevät etuina mahdollisuuden työtilan rauhallisuuden ja joustavuuden, sekä työmatkan poistumisen arjen rutiineista. Tämä sekä aiempaa paremmat yhteydet työpaikan esimiehiin ja kollegoihin internetin kautta toimivien virtuaalisten työtilojen kautta yhdistettynä joustaviin työaikoihin houkuttavat entistä useampaa palkansaajaa.

Digitaaliset nomadit – globaalit läppärivaeltajat

Nomadi-sana tulee alunperin paimentolaiskansoista, jotka siirtyivät laiduntavan karjan mukana minne milloinkin ruoan perässä. Tätä nykyä erityisesti uuden sukupolven, matkustuksesta välittävien milleniaalien myötä, on vakiintunut sanapari digitaalinen nomadi. Karjan sijasta elinkeinon tarjoavat omat taidot yhdistettynä internet-yhteyteen. Sosiaalisen median kanavat kuten Instagram, ja videoblogit kuten Youtube, ovat erityisesti tuoneet julkisuuteen niin sanottujen digitaalisten nomadien tarinoita, ja ovatpa jotkut jopa onnistuneet tekemään matkustamisesta itselleen elämäntavan. Vaikka digitaalisten nomadien elämäntapa kuulostaa melko tavoittelemisen arvoiselta, työ voi olla myös yksinäistä. Tämän takia tällaisille uuden aallon työntekijöille onkin viime vuosina avattu runsaasti uusia työskentelypisteitä ympäri maailmaa aina Marokosta Costa Ricaan.

Ulkoistaminen

Myös yritykset hyötyvät aiempaa paremmasta työvoiman saatavuudesta. Internet-yhteyksien myötä monet yritykset ovatkin kääntäneeet katseensa halvemman työvoiman maihin. Työvoimaa on aiempaa helpompaa löytää lyhyelläkin varoitusajalla, sillä tarjontaa on yleisesti ottaen enemmän kuin kysyntää. Tämä luo yrityksille kilpailuaseman, ja he voivat asettaa etätyöntekijät kilpailuasemaan. Työhuutokauppoja, joissa useat freelancerit kilpailevat toisiaan vastaan tarjoutuen tekemään urakan tietyllä summalla tai alemmalla tuntihinnalla kuin toinen freelancer, on aiempaa enemmän. Kilpailu laskee maksettavia palkkioita, mutta tuo myös läpinäkyvyyttä freelancereiden välille.

Kevytyrittäjyys kasvussa

Suomessa yrittäjyys nähdään perinteisesti riskialttiina ansaintatapana. Taustalla on monia tekijöitä, pääasiassa lainsäädäntö. Vaikka Suomea mollataankin korkeasta veroasteesta, niin kaiken kaikkiaan Suomen yritysvero on Euroopan mittakaavassa maltillinen, 20%, joitakin poikkeuksia lukuunottamatta (Irlanti 12,5%, Virossa 0%, mikäli tulos pidetään yrityksen sisällä). Mutta tietyin osin Suomi on Euroopan mittakaavassa keskitasoa haastavampi paikka yrittäjälle, esimerkiksi ennakkoveron ja hieman keskivertoa korkeamman arvonlisäveron takia.

Tämän takia Suomessa on nähtävissä yrittäjyyttä kevyempi vaihtoehto, niin sanottu laskutuspalveluiden kautta tehtävä kevytyrittäjyys. Tämä tarkoittaa käytännössä laskutuspalveluita, joiden kautta yksityinen elinkeinon harjoittaja tai toiminimi voi laskuttaa asiakkaitaan. Kevytyrityslaskutusta tarjoavat palvelut maksavat elinkeinon harjoittajalle heidän tienaamansa summan palkkana, sekä hoitaa heidän veronsa ja perinnät. Varsinkin aloitteleville, yrittäjämäisesti palveluita tai tuotteita tarjoaville henkilöille kevytyrittäjyys on houkutteleva vaihtoehto. Se antaa mahdollisuuden kokeilla yrittäjyyttä melko riskittömästi, ja avata oven perinteisestä päivätyöstä aiempaa vapaampaan työskentelymalliin, kuten etätyöhön.

Puolesta ja vastaan

Etätyön vapaus on se, mikä motivoi varsinkin yrittäjiä ja houkuttaa useita palkansaajia, ja tämä on yksi suurimmista motivaattoreista ihmisten harkitessa oman liiketoiminnan aloittamista. Vapauden varjopuolena on vastuu kaikesta liiketoimintaan liittyvästä, aina verotuksesta markkinointiin ja uusasiakashankintaan.

Suomessa on vasta viime vuosina ryhdytty tutkimaan internet-pohjaista etätyötä. Tilastokeskuksen Työvoimatutkimuksen mukaan digialustojen kautta tienaavia suomalaisia on vasta kourallinen, noin 0,3 prosenttia suomalaisista (15-74 -vuotiaista) tienaa 20% tai enemmän digialustojen avulla. Kyseisiä alustoja ovat esimerksi majoituspalvelu Airbnb, taksipalvelu Uber sekä nettikirpputorit.

Nykyisin puhutaankin työ- ja vapaa-ajan sekoittumisesta. Kuten todettu, internet on muuttanut ihmisten toimintatapoja radikaalisti, ja edellä mainitut palvelut ovat hyvä esimerkki siitä. Ainoastaan työnteko ei ole muuttunut, vaan myös nopeiden internetyhteyksien myötä on mahdollista vierailla netin kautta museoissa, ottaa osaa livekonserttiin tai istua suomalainen nettikasino pokeripöytään.

Mahdollisuuksia ajanviettoon, etätyöhön ja digialustoilla tienaamiseen on aiempaa enemmän, ja niitä myös hyödynnetään kasvavaa tahtia. Kun otetaan mukaan erilaisten sijoitussivustot, blogit ja muut henkilökohtaisten nettisivujen tuomat tienestit, niin vuonna 2017 digiansaintamalli kosketti jo 7 prosenttia suomalaisesta väestöstä. Tämä tarkoittaa noin 290 000 henkeä, mikä on jo Suomen kokoisessa maassa enemmän kuin Espoon väkiluku. Myös yrityksen näkökulmasta etätyöläisissä on tiettyjä haasteita, esimerkiksi tietoturva. Kaiken kaikkiaan etätyö ja sen tuomat edut ovat haasteitaan suurempia, joten tulevina vuosina tätä trendiä tullaan mitä todennäköisemmin näkemään yhä kasvavissa määrin.

Vastaa

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.