Arjen ahertamisesta omiin vapaahetkiin

Suurin osa Suomen yrityksistä, aivan kuten maailmallakin, ovat pieniä. Yrittäjyydellä itsellään oli Suomessa vielä pitkälti 80- ja 90-luvuillekin jotenkin negatiivinen pohja-asenne, joka johtunee Suomen valtion historiasta olla useimmiten jonkun toisen valtion hallitsemana ja olemmehan olleet itsenäisiä vasta reilut 100 vuotta. Kaikesta siitä johtuen on suomenkielen sanakin Yrittäjä, jo valmiiksi pessimistinen, se ei ole synonyymi voittajalle tai hallitsevalle, vaan jollekin joka kokeilee ja yrittää, selviytyy. Siksi varmaan niin monet yrittäjät meistä kokevat arjen (ainakin julkisesti) kovana työnä ja ahertamista riittää.

Suomessa oli Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2016 356 790 yritystä, jotka työllistivät yhteensä 1 428 000 ihmistä. Näistä yrityksistä 89,2% oli enintään 4 henkilöä työllistävää eli 318 375 yritystä. Suomessa ei yli tuhat ihmistä työllistäviä yrityksiä ole kuin reilut 100 (112). Jos tämän pohjatiedon valossa kuuntelee päämedioita siitä, kuinka Suomi on noususuhdanteessa ja meillä menee yrityksillä hyvin, niin miksi “ruohonjuuritasolla” tilanne on aivan eri – se johtuu näistä yli 350 000 pienestä yrityksestä, joista monet sinnittelevät juuri sen pärjäämisen rajoilla ja saavat lukea kuinka monet isot yritykset saavat miljoonatukia, vain pystyäkseen rakentamaan uusia teollisuushalleja tai laivoja – tukia, joita pienet yritykset eivät voi koskaan saada.

PK-barometri kertoo heikoista odotuksista

Pienten ja keskisuurten yritysten odotukset lähiajan suhdannekehityksestä ovat vaimentuneet viime keväästä. Suhdannenäkymien muutokseen vaikuttaa todennäköisesti se, että yksityisen kulutuksen ja erityisesti rakennusinvestointien määrän oletetaan vähenevän. Lisäksi viennin voimakkain kasvu näyttäisi olevan vähitellen takanapäin. Oma vaikutuksensa on varmasti kotitalouksien voimakkaassa velkaantumisessa. Lisäksi vähitellen liikkeelle lähtevä inflaatio ja tulevaisuudessa siintävät koron nousut leikkaavat kulutushaluja. Eli juuri kun olemme puhuneet nousukaudesta, kaikki viittaa toiseen suuntaan – valtion tasolla tätä vain ei haluta noteerata.

Yrittäjäkin tarvitsee vapaahetkiä

Ennen vanhaan kun muuta ei ollut tartuttiin pulloon tai siihen kuuluisaan kauhavalaiseen. Nykyään on onneksi paljon muutakin mitä voi tehdä, ja pieniä vapaahetkiä voi ottaa keskellä työpäivääkin, erottaa oma pääkoppa täysin hetkeksi siitä työstä. Pelit ja vaikka casinohuone.com ovat ajanvietteen muotoja, joka on nykymaailmassa tuotu aivan iholle, sillä nyt voidaan pelata missä vain ja koska vain omalla älypuhelimella. Minäkin pelailen puhelimellani lähes päivittäin jossain vaiheessa, puoli tuntia tai tunnin – sen ainoa tarkoitus on auttaa lievästi ekspatistista luonnettani toteuttamaan itseäni.

Mitä pelejä sitten haluaa pelata nollatakseen työasiat onkin sitten toinen asia. Valittavissa on tietenkin ne vanhat klassikot kuten pajatso, shakki ja erilaiset sanapelit ja tietenkin ensimmäisitä mobiilipeleistä tutut mato ja ampumapelit. Nykyaikaiset älypuhelimet kuitenkin tarjoavat paljon enemmän kuin vanhat klassikot. Puhelimilla voi pelata lähes samanlaisia pelejä kuin normaalilla tietokoneella, katsella elokuvia ja vaikka tehdä videota. Peleihinkin on tullut myös niin seikkailu-, ajo- kuin sotapelitkin, mutta myös rahapelit, kasinot, korttipelit, pöytäpelit- jokaiselle löytyy se oma pakohetki kovasta työstä, jos sellaisen haluaa pitää. Pelaamisen kautta voi myös saada niitä onnistumisen tunteita, jotka auttavat jatkamaan ja jaksamaan välillä puuduttaviakin työtehtäviä. Kun on monta tuntia tehnyt samantyylistä työtehtävää, on jo oman fysiikinakin vuoksi hyvä tehdä jotain muuta, ottaa breikki siitä tehtävästä. Antamalla omalle fysiikalle taukoa toistuvasta tehtävästä ja antamalla omille aivoille uutta ja erilaista mietittävää, on tärkeä hetki kenties koko sen päivän tuottavuuden kannalta. Mikä se hetki sitte on, se on jokaisen itsensä päätettävissä sekä luonnollisesti sen voi määritellä myös se lokaatio, missä työtä tehdään. Tärkein pointti on kuitenkin työn jaksottaminen niin ettei aja itseään loppuun.

Yrittäjän hyvinvointi

Yrittäjän hyvinvoinnissa ei ole kyse vain siitä, että ansaitsee tarpeeksi saadakseen laskut maksettua ja ruokaa perheelle. Hyvinvointi on kokonaisuus joka koostuu niin henkisestä, fyysisestä kuin aineellisesta hyvinvoinnista, ja meistä jokainen kokee ne erilailla. Toiselle on tärkeämpää viettää aikaa perheen kanssa luonnossa ja toiselle on tärkeämpää tehdä pitkää päivää töissä ja kerätä paljon rahaa pankkitilille.

Yrittäjänä viihtyvät ovat yleensä valmiita tekemään suurempia satsauksia niin ajalllisesti kuin henkisestikin työlleen. Pitkäaikainen onnistumisen yrittäjän asemassa kuitenkin vaatii sinulta samankaltaisia työhyvinvoinnin hallinnan keinoja kuin työntekijältäkin. On pystyttävä asettamaan itsensä myös vapaalle, jotta voi jälleen huomenna aloittaa työn täydellä teholla. Yrittäjän työhyvinvoinnin perustaan olevaan työkykyyn hän voi vaikuttaa säätelemällä henkistä ja fyysistä kuormitustaan. Yrittäjän hyvinvoinnilla on merkitystä yrityksen tulevaisuudelle ja henkilöstön työn pysyvyydelle. Osaamisen päivittäminen on tärkeää, jotta yrittäjä jaksaa työssään ja yritystoiminta voi uudistua. Yrittäjyyteen liittyvä vapauden tunne sekä työn kokeminen merkitykselliseksi ja mielekkääksi ovat keskeisiä motivaation lähteitä monelle yrittäjälle.