Aku Louhimies – susi jo syntyessään?

Satu Jaatinen, Aku Louhimies, Elokuvaunelmia, LIKE Kustannus Oy 2017

Satu Jaatinen (s. 1972) on suomalaiseen mainontaan, kulutukseen ja viihteeseen erikoistunut turkulainen tietokirjailija ja freelancer -toimittaja. Hän on tuntenut Aku Louhimiehen lähes 20 vuoden ajan.

”Minua kiinnostaa totuus, valheen jotenkin aistii aina. Totuudessa on niin paljon voimaa.” Aku Louhimies tiesi jo nuorena haluavansa elokuvaohjaajaksi. Hän on aina ollut kiinnostunut historiasta ja tarinoista ja Akun ohjauksissa onkin läsnä toden tuntu. Satu Jaatisen kirjassa Aku kertoo itse elämästään, elokuvistaan ja niistä syntyneistä kohuista. Ääneen päästetään myös hänen kanssaan työskennelleitä näyttelijöitä, tuottajia ja käsikirjoittajia. Kirja kuvaa Aku Louhimiehen uraa alkuajoista tähän päivään ja seuraa läheltä hänen elokuviensa syntyä Levottomista Tuntemattomaan sotilaaseen.

Aku Urban Louhimies syntyi Helsingissä 3.7.1968. Hänen lempiaineensa koulussa oli historia, joka näkyy monasti hänen ohjaustöissään. Akun isä oli arkkitehti Reino Nenonen ja äiti taiteilija Lemmikki Louhimies. Ohjaaja aito Mäkinen oli perhetuttu. Akun ohjaustöitä olivat alussa mm. Paha maa, Vuosaari, Kotikatu jne.

Aki haki ja pääsi Kallion ilmaisutaidon lukioon, jossa hänen lisäkseen olivat mm. Eero Aho, Mikko Kouki ja Aleksi Mäkelä. Aki pääsi lukemaan historiaa Helsingin yliopistoon, mutta opinnot johtivat Taideteolliseen korkeakouluun. 1991 alkaen. Levottomat oli hänen lopputyönsä ohjaajalinjalla. Hän toimi apulaisohjaajana Esa ja Vesa -elokuvassa. Aki avioitui näyttelijä Laura Malmivaaran kanssa v. 2003, josta liitosta syntyi kaksi tyttöä Aino ja Alma. Liitto päättyi eroon v. 2009.

Muita myöhempiä ohjauksia olivat Isänmaan toivot, Kuutamolla, Irtiottoja, Paha maa, Riisuttu mies, Valkoinen kaupunki, Käsky, Vuosaari, 8 -pallo, Tuntematon sotilas v. 2014 -.

Aku oli vaihto-oppilaana Yhdysvalloissa. Ongelmiensa vuoksi hän oli lasten psykiatri Terttu Arajärven hoidossa nuorena. Pahassa maassa loppulause kuului ”Lopussa meille kaikille käy hyvin”. Kuinka siinä sitten kävikään, sen näkee ken katsoo… Tämä kirja on kirjoitettu suurta Aku Louhimies -kohua. Syytökset olivat kovia, muttei epätavanomaisia elokuva-alalla. Muistellaanpa esim. Jouko Turkka -vainaata, Jussi Parviaista jne. Aku Louhimiehen elokuvat nostivat suuren osan parjaavista naisnäyttelijöistä parrasvaloihin. Pahin miesparjaaja oli Eero Aho, joka oli Louhímiehen ykköstykki elokuvasta toiseen. Oliko syynä MeToo -kampanja, uskallus tulla esiin tms., sitä tuskin aika enää näyttää? Aku Louhimies ilmoitti omana arvionaan, että elokuvien teko Suomen oloissa oli tässä. Uskon samaan lausumaan, mutta toivotan hyvälle ohjaajalle valoisampaa tulevaisuutta esim. ulkomailla.

 

UNTO VASKUU